Korona-aika on ollut erityisen rankka lapsille ja nuorille: harrastukset on laitettu tauolle, kavereita ei ole voinut nähdä kuten ennen, sekä koulut ja päiväkodit ovat olleet etänä ainakin toisinaan. Vuosi on lapsen elämässä ikuisuus, ja pandemia-ajan vaikutukset voivat näkyä vielä pitkään. Siksi lasten ja nuorten elämän normalisoitumista täytyy tukea kaikin mahdollisin keinoin heti, kun se on pandemian kannalta mahdollista. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee taata mahdollisuus harrastukseen. Sen ei tarvitse olla kaikille jääkiekkoa tai taitoluistelua, mutta kaupungin tehtävänä on varmistaa, että kaupungissa on riittävästi maksuttomia tai kohtuuhintaisia, monipuolisia tiloja harrastaa jokaisessa kaupunginosassa: lähellä lapsia ja nuoria. 

 

Kaikille lapsille tulee taata turvallinen ympäristö kasvaa ja kouluttautua. Tämä vaatii esimerkiksi nopealla aikataululla sisäilmaongelmiin puuttumista. Kasvatuksen ja koulutuksen tilojen uudishankkeet ja korjaukset tulisi toteuttaa elinkaarimallilla ja/tai allianssimallilla, jotta laatuongelmia saataisiin vähennettyä. Lisäksi turvallisuutta luo riittävät resurssit kasvatuksen ja koulutuksen henkilökunnassa, sekä myös resurssien ohjaaminen erityistä tukea tarvitseville lapsille. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajista on suuri pula, joten kaupungin tulee tehdä toimia, jotta heitä saataisiin sekä koulutettua lisää, että myös motivoitua hakeutumaan ja pysymään Helsingissä.

 

Jokaiselle pienelle tulee mahdollistaa varhaiskasvatuksen paikka mahdollisimman läheltä kotia. Mikäli päiväkoti sijaitsee vanhemman/vanhempien työpaikan ja kodin suhteen kaukana, muuttuu perheen arki hankalaksi ja varsinkin lasten päivät venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Usein myös hoivavastuun perheissä kantaa ensisijaisesti äidit, joten sopivan varhaiskasvatuspaikan puuttuessa usein naiset palaavat töihin vain osa-aikaisesti tai lykkäävät töihinpaluuta myöhemmäksi, joka taas vaikuttaa esimerkiksi sukupuolten välisiin palkkaeroihin, eläkekertymiin ja urakehitykseen.