Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen innovaatiot ovat myös Suomen asia. Me voisimme olla edelläkävijöinä koko maailmaa hyödyttävien ratkaisuiden kehittämisessä samalla ottaen paikkamme vihreän teknologian ja innovaatioiden markkinajohtajana. Meillä on kaikki avaimet käsissämme muuttaa niin maapallon, kuin myös Suomen talouden tulevaisuus kestävien innovaatioiden avulla.

 

Pääkaupunkiseudulla on lisäksi Suomessa parhaat mahdollisuudet toimia kestävän arjen mahdollistajana, sillä ekologisesti kestäviä, mutta kustannustehokkaita palveluita ja ratkaisuja on helpoin paikallisesti tehdä siellä, missä on eniten ihmisiä. Esimerkiksi erilaisia yhteiskäyttöpalveluita ja jakamistalouden alustoja on mahdollista toteuttaa, kun niille on riittävästi käyttäjiä. Kaupunkipyörät ja Oodin upea kaupunkiverstas ovat hyviä esimerkkejä toimivista yhteiskäyttöpalveluista. Myös lähikirjastojen yhteiskäyttöpalveluja voidaan kehittää ja parantaa, jotta ne ovat saatavilla myös lähellä ihmisiä. Tämän lisäksi ylipäätään esimerkiksi kirjastojen, kulttuurin ja taiteen saatavuutta tulee vaalia ja parantaa, sillä se on jaettu ja kestävä tapa kuluttaa kirjallisuutta ja kulttuuria.

 

Päästöjä voidaan myös vähentää esimerkiksi sähköautojen latausinfrastruktuuria lisäämällä. Moni vaihtaisi mielellään hybridiin tai sähköautoon, mutta mikäli latauspisteitä ei löydy mistään lähistöltä, on se monille arjen kannalta mahdotonta. Joukkoliikenteen sähköistämisellä ja sen houkuttelevuuden lisäämisellä on myös suuret päästövaikutukset. Energia- ja lämmitysmuodoilla on suurin vaikutus kaupungin päästöihin. Hiilestä luovutaan vielä tämän vuosikymmenen puolella, ja se tulisi korvata esimerkiksi pienydinvoimaloilla, aurinkovoimalla tai kallioperästä kerättävällä lämmöllä ja lämmön varastoinnilla. Myös talojen energia-ja lämpötehokkuuteen voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, ja esimerkiksi viherkattoja lisäämällä voidaan vaikuttaa lämpötehokkuuden lisäksi myös kaupungin ilmanlaatuun ja hiilinielujen määrään. Rakennushankkeissa lisäksi voidaan suosia kierrätysmateriaaleja ja ympäristön kannalta kestävämpiä materiaaleja, kuten puuta.

 

Myös kaupungin hankinnoissa tulee ottaa huomioon kestävät valinnat keskeisenä kriteerinä. Hankintoja tehdessä tulee aina arvioida niiden eettiset ja ekologiset vaikutukset. Esimerkiksi ruokahankintojen puolella voidaan suosia lähellä tuotettuja ja/tai ekologisia vaihtoehtoja. Kotimaisia satokausia hyödyntämällä vältetään pitkistä kuljetusmatkoista koituvia päästöjä. Myös vertikaaliviljelyn mahdollisuuksia Helsingissä tulisi tutkia, sillä se on veden ja energian kulutuksen kannalta tehokas viljelymuoto, ja lisäisi sekä lähituotannon mahdollisuuksia, että kaupungin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Lisäksi ruokahävikin vähentämiseksi voitaisiin kehittää prosessi, jolla se saataisiin esimerkiksi lahjoitettua sitä tarvitseville tahoille.

Toivoisin myös näkeväni jatkossa enemmän roskattomuuteen tähtääviä palveluita. Vaikka meillä on Suomessa hieno kierrätysjärjestelmä, poltetaan silti edelleen jätettä hurjan paljon, joka tuottaa sekä päästöjä, että tuhkaa ja kuonaa polton lopputuotteena. Yrityksiä tulisi kannustaa kehittämään roskattomia tapoja tarjota kulutustuotteitaan. Esimerkiksi ennen meillä oli useita erilaisia palveluita, joista sai ostaa elintarvikkeita ja kosmetiikkaa / puhdistusaineita omiin astioihin, mutta pakkausmerkintöjen ja hygienian sääntely on hävittänyt markkinoilta lähes kaikki vastaavat palvelut. Näiden osalta olisi keksittävä ratkaisuja, joilla voidaan vastaavissa palveluissa tehokkaasti toteuttaa laatuvaatimukset. Myös kestäviä palveluita ja tuotteita kehittäviä yrityksiä voitaisiin paikallisesti tukea vihreiden innovaatioiden luomisen kannustamiseksi. Tukea voitaisiin antaa myös esimerkiksi yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu kiertotalouden periaatteisiin, kuten tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, korjaamiseen ja käytetyn tavaran myyntiin.