Toimiva joukkoliikenne on menestyvän kaupungin ydin. Jotta voidaan suunnitella elinvoimaisia kaupunkialueita ja luoda viihtyisää kävelykeskustaa, on joukkoliikenteen oltava ihmisten sujuvan arjen mahdollistaja. Toimiva joukkoliikenne voi pienentää arjen taloudellisia menoja, kun autoa ei tarvitse hankkia. Se voi vähentää ruuhkia ja sujuvoittaa niiden elämää, joille autoilu on välttämätöntä. Se voi antaa hektisessä arjessa hengähdystauon ja mahdollistaa pienet hetket omaa aikaa. Monille se mahdollistaa hyvää elämää ja estää syrjäytymistä kotiin. Joukkoliikenne vaikuttaa kaikkien arkeen jollain tavalla, ja herättää siksi myös tunteita: ja ne tunteet tulisi olla positiivisia.

 

Korona-aika on kurittanut varsinkin joukkoliikennettä nyt rankasti viimeisen vuoden aikana, ja roimasti vähentyneet matkustajamäärät ovat aiheuttaneet uudenlaisia haasteita ratkottaviksi. Etätöiden lisääntyessä lipputyyppeihin tulee kehittää joustavuutta tilipohjaisella mallilla, joka palvelee myös harvempaa liikkumista ja helpottaa asiakasta lippuvalikoimien kanssa. Palvelutaso täytyy voida turvata jatkossakin, sillä monien helsinkiläisten täytyy pystyä liikkumaan työmatkoja sujuvasti myös ympäri vuorokauden. Lisäksi raideinvestointeja ja kunnianhimoisia päästötavoitteita täytyy edistää talouden notkahduksesta huolimatta: autoilua voidaan parhaiten vähentää kaupunkialueella tarjoamalla sille parempi vaihtoehto. Myös erityisryhmät täytyy ottaa huomioon. Opiskelijoilla ja ikäihmisillä täytyy olla mahdollisuus liikkua, ja esityksestäni myös lastenvaunuilla ja -rattailla liikkuvat saavat jatkossakin kulkea maksutta joukkoliikenteessä koko pääkaupunkiseudulla.

 

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenne liikuttelee yhä isompia ihmismassoja, jonka vuoksi Helsingin keskustaan tulevaa liikennemäärää täytyy vähentää, jotta liikkenne soljuisi sujuvasti eikä bussit seisoisi ruuhkassa ikuisuuksia. Tämän vuoksi runkolinjastrategia on välttämätön. Toimiva runkolinjamalli vaatii kuitenkin esimerkiksi suojaisat ja turvalliset vaihtopysäkit ja -asemat, sillä kukaan ei halua vaihtaa kulkuneuvoa pimeässä räntäsateessa ilman kunnon turvallista suojaa. Kaupungin tuleekin investoida toimiviin, suojaisiin, turvallisiin ja valaistuihin vaihtopaikkoihin, jotta vaihtaminen sujuu mukavasti. Lisäksi esimerkiksi liityntäpysäköintiin ja turvallisiin pyöränsäilytysratkaisuihin asemilla tulee panostaa, jotta myös ne, joiden on välttämätöntä lähteä kotoa omalla kulkuneuvolla, voivat sujuvasti vaihtaa joukkoliikenteeseen ja näin välttää pahimmat ruuhkat. Jotta vaihtaminen myös sujuisi stressittömästi, busseihin on saatava kaikkiin toimivat pysäkkinäytöt liikkumisen helpottamiseksi.

Vietin jo lapsena aikaa bussivarikoilla isäni kanssa, ja aikuisiällä olen ollut edistämässä esimerkiksi Turun joukkoliikennelautakunnassa kävelykeskustan mahdollistavaa liikennesuunnitelmaa, sekä Helsingin Seudun Liikenteen hallituksessa toimivampaa lippumallia, runkolinjastrategiaa ja kunnianhimoisia päästötavoitteita. Asuinpaikkammekin valikoitui osittain toimivien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi, sillä koen sen niin tärkeänä osana sujuvan arjen kannalta. Intohimoa alaan ja ymmärrystä toimivan liikenteen järjestämiseen on siis kertynyt jo monen vuoden ajalta, ja tämä teema onkin siksi hyvin lähellä sydäntäni.