Sopivia koteja ja viihtyisää elinympäristöä kaikille
Asuntojen hinnat ovat Helsingissä olleet jatkuvassa kasvussa. Tähän ainoa lääke on se, että rakennetaan enemmän, korkeammalle, kysynnän mukaan ja kestävästi. Asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin, ja se vaatii kunnianhimoisia tavoitteita uusien asuntojen rakentamisessa. Kaikessa rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota niin kestäviin materiaaleihin ja energiaratkaisuihin kuin myös ympäristöön soveltuvaan, laadukkaaseen arkkitehtuuriin. Myös alueiden segregaatiota, eli alueellista eriytymistä tulee ehkäistä palveluiden sekä kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi myös järkevällä kaavoituksella ja ympäristön kehittämisellä.
Hyvien kulkuyhteyksien, kuten metro- ja junaratojen viereen on syytä rakentaa tiiviisti. "NIMBY" (=not in my backyard) -ajattelusta on päästävä eroon, ja myös vanhoille, harvaan rakennetuille, arvokkaammille alueille tulee voida kehittää uutta ja tiiviimpää asumista. Kattavien joukkoliikennepalveluiden alueilla parkkipaikkanormien purkamista tulee jatkaa, sillä se hillitsee asuntorakentamisen hintaa ja antaa mahdollisuuksia tiiviimmälle ja elävämmälle rakentamiselle. Parkkipaikkoja voidaan rakentaa myös markkinaehtoisesti, jolloin niiden kustannukset eivät tule autottomien asunto-osakkaiden maksettavaksi ja näin ollen kohtuullistaa myös asumisen hintaa monilla alueilla.​
Korkeaa rakentamista tulee myös suosia niin pitkälle, kun se on kustannusten ja ympäristön kautta kohtuullista. Korkeampi rakentaminen erinäisten turvallisuussyiden vuoksi on tietyssä pisteessä kalliimpaa, mutta toisaalta siten saadaan pienemmälle alueelle enemmän asuntoja, joka osaltaan ratkaisisi Helsingin asuntopulaa laajentamatta kuitenkaan asuinkaavoitusta enempää virkistysalueille. Lähiluonnon, puistojen, leikkipuistojen ja virkistysalueiden merkitys ihmisen hyvinvoinnille tutkitustikin on valtava. Tilaa täytyy asuinrakentamisen lomaan jättää myös lähipalveluille, jotka luovat arjen helpotusta, viihtyisyyttä ja lisäävät kaupungin elinvoimaa. Osallistuvalla budjetoinnilla mahdollistetaan myös kaupunkilaisten itsensä osallistuminen Helsingin kehittämiseen. Valtuusto yksin ei aina löydä niitä parhaita ideoita: Sinä olet asuinympäristösi ja arkesi asiantuntija, ja kaupunkilaisia on kuunneltava päätöksenteossa.